Siirry suoraan sisältöön

Markkinoinnin lainsäädäntö

    Mainonta ei saa olla aggressiivista eikä sopimatonta.

    Markkinoinnin lainsäädäntö on luotu turvaamaan kuluttajan oikeuksia. Sillä pyritään ehkäisemään täysin epäasiallista markkinointia ja samalla yrittäjä velvoitetaan antamaan oikeita tietoja, jotta kuluttajan tekemät valinnat ovat mahdollisia. Markkinointi pitää tunnistaa ja siinä on myös kerrottava, kenen lukuun sitä tehdään, ja että sillä on kaupallinen tarkoitus. Tämä koskee kaikkia mahdollisia markkinoinnin muotoja ja kanavia, unohtamatta myöskään sosiaalista mediaa. Tämä myös tarkoittaa, että piilomainonta ei ole sallittua.

    Markkinoinnin lainsäädäntö ottaa kantaa virheelliseen toimintaan

    Markkinoinnin on aina oltava riittävän informoivaa eikä sillä saa painostaa kuluttajaa tekemään sellaista ostopäätöstä, johon hän ei olisi suostunut ilman painostamista. Markkinointilaki turvaa kuluttajalle tietyt oikeudet ja siksi jokaisen kuluttajan olisi hyvä tietää, millainen markkinointi on sopivaa ja mikä taas ei. Markkinointi ei saa millään tavalla syrjiä esimerkiksi ikään, terveydentilaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuen, etnisyydestä puhumattakaan.

    Kuluttajan on myös itse saatava tehdä päätös siitä, valitseeko tai ostaako hän tuotteen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että markkinointi ei saa johtaa harhaan tai sitä ei voi tunnistaa markkinoinniksi. Kaikki oleelliset tiedot tuotteesta tai palvelusta on kerrottava eikä virheellisiä tai valheellisia tietoja saa kertoa alennetusta hinnasta. Sopimatonta markkinointi voi olla myös lapsille tai se ei saa olla liian aggressiivista.

    Kuluttajien oikeuksia suojaava markkinointilaki

    Toisinaan saattaa myös käydä niin, että kuluttajalle lähetetään tuotteita eikä hän ole niitä tilannut. Näissä tilanteissa markkinoinnin lainsäädäntö ottaa kantaa siihen, että kuluttajaa ei voida vaatia palauttamaan tuotetta, jos hän ei sitä maksa. Yritys, joka lähettää tuotteen kuluttajalle tällaisessa tilanteessa, antaa mahdollisuuden kuluttajan pitää tuotteen ilman maksua tai palautusta. Kuluttajan ei myöskään tarvitse tällaista tuotetta säilyttää.

    Kuluttajan kannalta on myös tärkeä muistaa se, että kaupan voi purkaa 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksesta. Mikäli tavara luovutetaan myöhemmin, peruutusaika alkaa vasta silloin, kun tavara on vastaanotettu. Markkinoinnin lainsäädäntö määrää myös sen, että mikäli myyjä ei kerro kuluttajalle peruuttamisoikeudesta, sen pituus on siinä tapauksessa vuosi.

    Kaikkea ei voi peruuttaa

    Peruuttamisoikeutta ei ole niissä tilanteissa, jossa palvelun suorittaminen on jo aloitettu sähköisesti tai se on suoritettu kokonaan. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi elokuvien tai musiikin lataaminen. Palautus ei myöskään ole hyväksyttävää silloin, kun tavara valmistetaan kuluttajan tilaamana tai sitä muunnellaan sen mukaan, mitä kuluttaja haluaa. Lukiessaan vakiovihjeet ja sen pohjalta veikkauskupongin täytettyään sekä maksettuaan, pelaaja ei myöskään voi enää muuttaa peliään tai peruuttaa sitä.

    Monien kuluttajien mieltä ärsyttää eniten puhelinmyynti ja toisinaan jopa piinaavat keskustelut sekä pitkittynyt puheluun käytetty aika. Kuluttajalla on mahdollisuus asettaa estoja puhelinmyynnille, mutta jos hän on antanut numeronsa esimerkiksi jollekin lehden kustantajalle, hänen puhelinnumeronsa on asiakasrekisterissä, niin soittoja voi silti tulla. Tämä onkin mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa pyritään ratkaisemaan se, pitäisikö se sallia vain niille, jotka sen hyväksyvät.

    Kuluttajalle suojaa tarjoaa markkinoinnin lainsäädäntö

    Kuluttajansuojalaki on säädetty tuomaan suojaa kuluttajalle, mutta samalla sieltä on luettavissa, mitä kaupassa tai vaihdossa voidaan soveltaa. Suomen lakikirja antaa hyvin selkeät ohjeet, miten myyjän on toimittava erilaisissa tilanteissa. Laki käsittelee markkinointia, sopimuksia, kuluttajankauppaa, mutta myös etä- ja kotimyyntiä. Mielenkiintoisia lain käsittelemiä kohtia ovat myös rahoituspalveluiden myynti sekä kuluttajaluottoihin liittyvät erilaiset aiheet.

    Kuluttajan on syytä jollakin tasolla tuntea lain koukerot, jolloin hän pystyy huomattavasti paremmin pitämään puolensa kaupankäyntiä tehdessään. Esimerkiksi juuri tuotteiden palauttamiskäytäntöihin kannattaa tutustua ennen kuin tuotetta edes ostaa. Monesti kuluttaja kuittaa palveluiden ehdot lukematta niitä sen tarkemmin.

    Se, mitä markkinoinnin lainsäädäntö tekee, asettaa tietynlaiset pelisäännöt, joiden mukaan toimimalla saavutetaan sekä myyjän että kuluttajan etu. Esimerkiksi lapsiin kohdistuva markkinointi ei saa rikkoa kasvatusoikeutta, joka vanhemmalla on. Myös kaupankäynnissä lapsen tekemän ostoksen suuruus ja lapsen ikä vaikuttavat siihen, tarvitaanko kauppaan huoltajalta lupa. Lapsi ei voi ostaa velaksi eikä häneen kohdisteta perintää. Joissain tilanteissa kuitenkin myös alaikäisen katsotaan olevan maksuvelvollinen.