Siirry suoraan sisältöön

Suomen kyberturvallisuusstrategia

    Kyberturvallisuusstrategia turvanamme.

    Myös Suomi on erittäin riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta. Mutta niiden takia voi olla myös erittäin haavoittuvainen, jonka takia on erittäin tärkeää laatia toimivia tavoitteita ja toimintalinjoja, joilla voidaan taata toimivuus ja turvallisuus. Toimialoilleen kuuluvista strategian toimeenpanoista, kyberturvallisuuteen liittyvistä tehtävistä ja huoltovarmuusjärjestelyistä vastaavat ministeriöt sekä virastot. Turvallisuuskomitea sen sijaan seuraa ja sovittaa yhteen strategioiden toimeenpanoa. Suomessa kyberturvallisuusstrategia perustuu kolmeen eri linjaukseen, jotka ovat kansainvälinen yhteistyö, kyberturvallisuuden johtamisen, suunnittelun sekä varautumisen koordinaatiot ja kyberturvallisuuden osaamisen kehittäminen.

    Uusi kyberturvallisuusstrategia

    Suomessa uusi kyberturvallisuusstrategia on hyväksytty 3.10.2019. Uusi strategia nojautuu vuoden 2013 strategiaan ja vuoden 2017 yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan. Suomen tavoite on edelleen pysyä kansainvälisesti kyberturvallisuuden kärkiosaajien joukossa. Uuden kyberturvallisuusstrategian päivittämistarpeeseen vaikuttivat toimintaympäristön merkittävät muutokset sekä havaitut puutteet ja kehittämisen kohteet kansallisessa toiminnassa. Kansainvälinen toiminta on Suomen kyberturvallisuudelle tärkeä ja Suomella onkin taustallaan EU-yhteistyön tuki.

    Suomen laki on kattava ja se määrittelee tarkasti esimerkiksi tietosuojaan liittyviä asioita. Tietosuojalaki tarkentaa henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvoitteita. Tietosuoja on jokaisen henkilön perusoikeus. Henkilötietoja tarvitaan lähes päivittäin elintärkeissä toiminnoissa, kuten pankkijärjestelmissä ja terveydenhuollossa. Laissa ja tietosuojassa pitää ottaa huomioon myös palvelujen kehittyminen ja digitalisoituminen, jokaiselle on taattava turvallinen ja riskitön asiointi. Rikoksia vastaan on säädetty omia lakeja.

    Kolme strategiaa

    Suomen kyberturvallisuuden ehdottomasti tärkein strategia on siis kansainvälinen yhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen. Suomi vaikuttaakin aktiivisesti kyberturvallisuusagendaan EU:n lisäksi myös kansainvälisissä järjestöissä, kuten NATOssa. Toisena on koordinaation parantaminen kyberturvallisuuden suunnittelun, johtamisen ja varautumisen suhteen. Kolmantena on kyberturvallisuuden osaamisen kehittäminen. Kansallinen kyberturvallisuus rakennetaankin yhdessä kansalaisten, viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän harjoittajien yhteistyönä mikä tarkoittaa, että jokainen voi osaltaan vaikuttaa kyberturvallisuuteemme. Yhteistyössä on voimaa.

    Avainsanat: