Siirry suoraan sisältöön

Suomen laki tietoyhteiskunnan turvaajana | Lue lisää

    Suomen laki tietoyhteiskunnan turvaajana

    Suomen laki tietoyhteiskunnan turvaajana

    Kehittyvä tietoyhteiskunta tuo mukanaan aivan uudenlaisia haasteita. Suomen laki käsittää myös tietoturvallisuutta koskevan lainsäädännön, jota ei ole koottu vain yhteen lakiin. Se sisältyy useisiin julkista hallintoa ja eri palveluiden tarjontaa koskeviin sääntöihin. Laki säätelee muun muassa henkilötietojen käsittelyä ja erilaista riskienhallintaa koskevaa toimintaa. Digitalisoituvan yhteiskunnan palvelujen luotettavuus pitää pystyä turvaamaan joka tilanteessa. Yhteiskuntamme elintärkeisiin ja jokapäiväisiin toimintoihin kuuluvat, muun muassa pankkijärjestelmät, liikenne ja terveydenhuolto.

    Suomen laki ja muuttuva yhteiskunta

    Suomen laki sisältää useita erillisiä lakeja, joihin kuuluu muun muassa tietosuojalaki Suomessa. Tämä laki tarkentaa velvoitteita, jotka liittyvät henkilötietojen käsittelyyn. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta parantaa ihmisten oikeuksia digitaalisessa viranomaisasioinnissa. Suomen kyberturvallisuusstrategia vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, tässä alati muuttuvassa yhteiskunnassa.

    • Tietosuojalaki Suomessa
    • Suomen kyberturvallisuusstrategia
    • Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta

    Erilaisia uhkia tietoyhteiskunnassa

    Tietoturvariski voi olla tahaton, kuten virhe ohjelmoinnissa. Se voi olla tahallinen, jolloin rikollinen yrittää päästä käsiksi salasanoihin tai muihin tärkeisiin tietoihin. Lisäksi yksityishenkilöille pahimpia uhkia ovat erilaiset verkkohuijarit, jotka yrittävät kiristää rahaa tai muita tietoja. Lakimiespalvelut antavat lisätietoa verkkoa koskevista säännöksistä. Osa niistä koskee myös nettiä, jossa on aina hyvä käyttää omaa harkintaa. Esimerkiksi omia pankki- ja henkilötietojaan ei kannata laittaa mille tahansa sivustoille.

    Tietotekniikan yleistyminen on tietosuojalain lisäksi vaatinut muitakin verkon yleispiirteitä huomioon ottavia lakeja. On hyvä muistaa, että kaikki laiton on laitonta myös netissä. Esimerkkinä mainittakoon, että toisten kuvia ja musiikkia ei saa käyttää omilla sivuillaan ilman lupaa. Oikeus luottamukselliseen viestintään on säädetty perustuslaissa, joten toisten sähköposteja ei saa avata tai lukea ilman lupaa. Tietoverkon toimintaa ei lain mukaan saa häiritä. Ei ole myöskään sallittua hakkeroida tai levittää tietokoneviruksia.

    Suomen laki ja kyberturvallisuusstrategia

    Suomen kyberturvallisuusstrategia on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan käynnistämä suunnitelma. Sillä pyritään verkotetun ja sähköisen yhteiskunnan turvallisuuteen kaikissa oloissa. Kyberturva on paljon tietoturvallisuutta laajempi kokonaisuus. Se on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tällä osa-alueella tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, sillä nämä uhat eivät pysähdy valtioiden rajoilla. Tämä vaatii myös lainsäädännön kehittämistä ja uudistamista, jotta näitä uhkia pystytään tehokkaasti tunnistamaan, jäljittämään ja ehkäisemään. Kyberturvallisuus kuuluu poikkileikkaavasti koko yhteiskuntaan, joten siihen on haastavaa kehittää omia lakeja. Siihen voi osittain soveltaa jo olemassa olevia lakeja.

    Suomessa olevat lait ovat hyvin kattavia, joten digitaalinen yhteiskunta turvaa osittain jo olemassa oleviin lakeihin ja asetuksiin. Paras puolustautuminen on olla askeleen edellä ja siksi uusia lakeja säädetään aina tarpeen mukaan. Suomen sähköinen säädöskokoelma Finlex tuo lait ja säädökset kaikkien ulottuville. Sieltä voi käydä lukemassa kiinnostavia lakeja ja lakipykäliä. Sieltä näkee myös vireillä olevia hallituksen esityksiä, joista haluaa enemmän tietoa.